goin' down

Tänään on se kauan odotettu perjantai, oon siks aika hyvällä tuulella jopa.
Paitsi nukuin 12-16, koska sitten aika menee nopeempaa. Unilääkkeet on käteviä.
Niinjoo, pitää muistaa poistaa sivuhistoria ennenkuin poikaystävä tulee meille.
Ja pitäis siivota myös, kaikki vaatteet lattialla.
Ja mennä lenkille, tuli taas syötyä vähän liikaa.
Ja lakata ne kynnet, se kun on taas jäänyt.

Huomenna pitäis vissiin taas vähän partyparty.
Ei ees hirveesti huvita. 
Mutta onneks tulee kavereita vähän kauvempaa niin se on kivaa.
Paitsi toisaalta oisin kyllä kultin kans mieluusti ollut koko illan. Nojaa..

Mua ärsyttää tosi paljon, 
kun mä joudun aina pyytämään mun kavereita jokapaikkaan.
Ei ne ite mua pyydä, paitsi tosi harvoin.
Nytkin ollaan peräkkäisinä päivinä nähty, 
koska mä oon pyytänyt.
Heitin koulussa, että jos nähtäis tänäänkin, 
mutta eipä oo kavereista mitään kuulunu.
Muutenki mulla on tosi vähän kavereita ja sitten nää mun kaveritkaan ei jaksa kattella mua. Jeejeeekivaa.


Toivottavasti viikonloppu vähän piristäis mua.
Arki on niin vitun perseestä, haluan aina vaan, että aika menis nopeempaa.
Voisinpa nukkua koko päivän/yön, käydä koulussa ja tulla takaisin nukkumaan.
Ja herätä perjantai-iltana. Viikonlopuksi.
Pian on jo syysloma. Ennen se olis ollut jeeeeee.
Nyt, mitä vittua mä teen? Nukun päivät pitkät? Istun koneella?
Angstaan yksin? Jos ei kaveritkaan mua mihkään pyydä,
niin mitä muutakaan mä voisin tehdä. Neljän seinän sisällä koko viikko.

Took me down to the river, 

So I could drown, drown, drown. 

Looking up trough the water,

I kept sinking down, down, down

Tuntuu niinkuin uppoais vaan kokoajan syvemmälle tähän paskaan.
Tähän mun toimettomuuteen, jaksamattomuuteen, säälittävyyteen.
Pian oon siinä niin lujasti kiinni, etten pääse enää irti.
Mut pistetään hoitoon, julistetaan hulluksi.
Perhe ja kaverit, poikaystävä kaikkoaa. Sitäkö mä haluan?
Mä haluan olla iloinen ja haluan tutustua uusiin ihmisiin, olla positiivinen.
Mutta en mä vaan pysty. Aina tulee takapakkia.
Tiputan kypärän maahan, meinaan ruveta itkemään, mikään ei suju.
Miks tää jatkuu näin? Ei tää voi jatkua näin..

I can't wait to rip my eyes out and look at you,
Peace through pain is precious,
'specially when it's done by you.